“The world is a book, and those who do not travel read only one page.”

Holaaa! Viikot täällä on ruvennu vierimään jo ihan liian nopeesti.. Ei tässä oo enään 13 viikon reissusta kun 4 jäljellä. Töitä on tullu paiskittua ja hauskaa pidettyä. En olis ennen tänne lähtöä edes voinut kuvitella tuntevani näin mitä mä tällä hetkellä tunnen. Tää reissu on avartanu maailmaa, avannu silmät ja sydämen, sekä pistäny pohtimaan paljon omaa tulevaisuutta. Me ollaan saatu aivan mielettömiä ystäviä täältä, jota voi kutsuu meijän omaks perheeksi. Ihmiset täällä on avoimia ja ystävällisiä, ja oikeestaan kaikki on päinvastoin kun Suomessa. Afrikka on vieny kyllä meikäläisen sydämen. Sitten vähän taas työasioita. Leikkurissa olon jälkeen vaihdoimme teho-osastolle. Tää teho ei mikään hirveen isokokonen oo. Ekana päivänä saatiin vähän orientaatiota paikkaan ja seurailtiin mitä tapahtuu. Vastaan tuli mielenkiintosia juttuja. Eräällä nuorella naisella oli Myasthenia Gravis, joka aiheuttaa halvausmaista lihasheikkoutta. Osastolla oli myös toinen todella nuori potilas. Hän oli